6. lokakuuta 2011

Räkänokkarok

Jep, jep. Meillä tyty taas kipeänä. Nuhanenän seuraksi nousi maanantaina kuume ja eilen se kipusi jo yli 40 asteen, niikuin tänäänkin. Se onneksi laski lääkkeillä ja maanantaina lääkäri kehaisi, että kysymys on virustaudista. Päätin kuitenkin, että vaikka tuo nappula on melko iloinen tapaus ja kuumeesta huolimatta jaksaa myös leikkiä, se on silti lääkärireissu huomenna jos vieläkin kuumeilee.

Parempi selvittää ajoissa, että mistä on kyse kuin ihmetellä liian myöhään.

Iloinen kuumepeikko.

5. lokakuuta 2011

Fruuuuumm!!

Kävin tänään autokoululla vähän järkeilemässä tietokoneella tulevia kirjallisia. Arvatkaa alkoiko tympimään, kun harjoituskokeen läpimeno oli aina parista virheestä kiinni, mmur! Mutta samalla iski se todellisuus, että meikäläisen pitäisi oikeasti pian taas mennä auton rattiin ja saada se kortti suoritettua.

kuva

Jännittää, ilostuttaa, innostuttaa...! Ei tässä olla vasta kun sen päälle kolme vuotta roikuttu autokoulun arkistoissa, jos ne viimeinkin sais mut pois sieltä. Autokoulun omistaja on ainakin sitä mieltä: "Noni, hommataan nyt viimein sulle se kortti! Ja todellakin tässä kuussa!" Raukka mies meinasi saada hepulin, kun en muistanut, että kuukausi on vaihtunut ja menin sanomaan, että ensi kuussa sitten olis haaveissa suorittaa inssi.

Huomenna näyttään itteensä lääkärillä, josko se antais mulle paperin, joka todistaa mun olevan terve ajamaan autoa. Lisäksi täytyis käydä räpsäsemässä itsestään jotku tosi fiksun näköset passikuvat.

Pökötille oon luvannu käsi sydämellä, että jos kun minä sen kortin saan, pesen sen sisältä että ulkoa. Tuo isimies kun on mun rakasta kohdellu tosi huonosti! Ei edes talliin ole päässyt yöllä nukkumaan...raukka.

kuva

3. lokakuuta 2011

"Koita päivittää se blogis!"

Näin sanoi typykän kummitäti. Se kummitäti, joka muutti tuonne isoon maailmaan täältä käpykylästä ja omien puheidensa mukaan käy tylsyyksissään tarkistamassa tämän blogin 3-5 kertaa päivässä. Kai tässä pitäisi olla imarreltu. Tai sitten vaan todeta, että kummitäti on mahdottoman utelias, ehkä hieman kyylä..?

Niin tai näin, ajattelin jakaa meidän viime viikon ja viikonlopun tapahtumat teidän kanssa. Mikäs sen mukavempaa!! Ainakin mun mielestä, hoho.

Typykällä nousi tosiaan kuume tiistaina ja se jatkui aina tortaihin asti, näin ainakin luulin. Perjantai-iltana mittasin jälleen kuumeen, kun tuntui pikkuinen niin lämpimältä ja hieman yli 38 astetta olikin. Voi itku. Ei muuten, mutta likalla oli lauantaina synttäripippalot. Kaiken lisäksi keskiviikosta lähtien oli tytyn nokka vuotanut kuin vesihana ja perjantaina vuotavan nokan seuraksi tuli yskä. Aie, ku mukavaa.

Lauantaina oli typykkä kuitenkin suhtkoht terve, kuume oli onneksi poissa ja kaupanpäällisistäkin oli jäljellä enää vuotava nenä. Siispä synttärit pidettiin. Edellä mainittu kummitäti tuli meille viikonloppuvierailulle ja samalla auttamaan mua synttäreiden järjestämisessä. Minä heräsin aamulla ottaakseni imurin ja mopin käteen, hän ottaakseen mun keittiön aka leipurin paratiisin haltuunsa pyöräyttääkseen kakun ja kinkkupiirakan. Tuli pysrtön alla siinä täyty taas tehdä ja kun synttärit oli ohi parissa tunnissa, oli olo tässäkö tämä nyt sitten oli? Asiaan saattoi vaikuttaa se, että tunnin juhlimisen jälkeen synttärisankari meni nukkumaan.

Teinpä myös yhden oikein emämokan: en ottanut yhtään ainutta valokuvaa tyttäreni ensimmäisistä synttärikemuista. Paska äitee. Hoi, kyylä-kummitäti! Sinulla on ainakin yksi valokuva, minä haluta!!

Illalla me lähdettiin tämän viikonloppuvierailijan kanssa hieman baariin naatiskelemaan live musiikista ja juomasta - minä kahdesta Somerspystä, hän limpparista. Muutaman tunnin päästä grillin kautta kotiin nukkumaan, mikäs sen parempaa?

Loppujen lopuksi erittäinkin sopeva viikonloppu ja koska oli niin mukavaa, ei työviikon aloittaminen ollut suoraan sieltä ja syvältä. Jos aikaista herätystä ei lasketa mukaan, oli se jopa ihanaa.

Näillä eväillä kohti alkavaa ja työntäyteistä viikkoa!