Fisu, fisu!!

Viime päivinä olen ollut hieman kipeä, jotain kesälunssan tapaista ilmassa. Nokka vuosi ja nyt hengittäminenkin sattuu kurkkuun, joka paikka tuntuu olevan jumissa. Yllättäen pääkin on kipeä. Siksi joka aamu, kun huomaan tämä jatkuvan, on ensimmäinen ajatus ollut: Perkele!!

Positiivista on ollut se, että tyttö on alkanut saamaan jälleen tavallisesta rytmistä kiinni, eikä enää kuku sinne 1-2 asti yöllä. Lisäksi syödään hyvin ja mennään päikkäreille hienosti. Tämä äiti nauttii tästä rytmistä ja pikkuisen hyvästä tuulesta niin pitkään kun voi, ennen kuin taas alkaa ne ilta-itkut ja nukkumis-/syömisongelmat. ;)

Vapaan kasvatuksen uhri.
Tämä taisi olla niitä päiviä, kun ei suostunut hyvin syömään.
Sai sitten itse pupertaa tyylillään ja ruoka upposi. ;)
(Huomatkaa huolella loppuun asti maalattu syöttötuoli.)

Tänään sain kuitenkin nauraa niin paljon, että on vatta kipeenä hekotuksesta. Tytöt soittivat illalla; pyysivät kalaan. Olisi pitänyt arvata, ettei siitä mitään tule. Minä olin porukan fiksuin. Istuin paatissa tyytyväisenä mato-onki kädessä. Mitä nyt en itse saanut matoa koukkuun, kun pelkästään madon pois kupista ottaminen sai aikaan iiiiik-refleksin (löytyi sitten se minunkin neiti-puoleni). 

Olisi vaan pitänyt pysyä sielä järvessä sen paatin kanssa. Mutta ei, me mennään saareen. Ensinnäkin se paatin saaminen kivikkoisen saaren rantaan oli yks sähellysesitys. Kun viimein soutaja keksi kumpi on vasen ja kumpi oikea, päästiin maihin. Vieläpä ilman, että kukaan kastui!

Mutta sitten, kaveri heittää ensimmäisen heiton virvelillä -suoraan puuhun. Aikamme revimme, mutta eihän se irronnut. Minä laiskana neuvokkaana ihmisenä sanoin, että siima katkaistaan ja lippa jää puuhun -kyllähän niitä uusia saa. Ei kelvannut ehdotus, vaan kaveri kiipesi männynrähjään! Oli sekin näky.

Koukku irti ja toinen kaveri heittää, arvatkaa minkä saa saaliikseen? Saman männyn -tietty. Tässä vaiheessa en enää kestänyt, nauraa räkätin kaksikerroin maassa vedet silmissä. Eikä tietenkään siimaa voitu katkaista tälläkään kertaa, kaveri leikki Tarzania toistamiseen. Voi sitä tilannehuumoria.

Tämän jälkeen todettiin, että kalastamiset oli tässä. Tai siis tämän puuhunkiipijä totesi.

Likat hei, koska uusiks?!

Huomenna tyttö täyttää 10 kuukautta ja tietysti se tarkoittaa 10kk-neuvolaa. Sinne osoittaa siis nokka jälleen aamulla!