4. elokuuta 2011

Takaisin töihin? Not yet!

Mä niin naaatin!
Nää viime päivät on kyllä vahvistanut mun ajatustani töihinpaluussa: ei vielä vähään aikaan! Tytön nukuttaminen on alkanut sujumaan, enää ei ole sitä parin tunnin huutokonserttia ja unta vastaan taistelemista. Päivät on kivoja, ulkona pystyy nyt olemaan ja tyttö on huippuseuraa, kun ei sisällä tylsisty ja kitise. Tyttö oppii koko ajan uusia juttuja ja on omalla tavallaan erittäin hauskaa seuraa. Mä en halua vielä töihin, en ainakaan muutamaan kuukauteen.

Kuitenkin sitä asiaa välillä miettii. Välillä panikoiden, koska tältä paikkunnalta ei saa töitä tosta vaan. Kaikki suhteet on käytettävä ja töitä otettava heti, kun niitä on tarjolla. Nopeat syövät hitaat.

Tuossa vähän aika sitten avautui siis paikka entiseen toimeeni, vakituinen paikka. Kuitenkin työpaikkaa varten olisi minun pitänyt mennä uusimaan eräs koulutus, joka maksaa sellaiset 280e, eikä sitä järjestetä tällä, eikä kyllä lähipaikkakunnillakaan. Minä ajattelin joka toinen päivä, että antaa olla. Joka toinen päivä olin soittamassa entiselle pomolleni ja kysymässä, että voisiko koulutusta mitenkään järjestää työpaikan puolesta. Soitto jäi ja mä oon ihan happy. Luotan siihen, että uusia paikkoja avautuu. Luultavasti saan ainakin keikkahommia kyseisestä paikasta tarvittaessa.

Sitten pongasin mol.fi:n sivuilla toisen työpaikan, heppatallille työntekijäksi. Sehän on niitä mun top5 haaveammatteja. Työkokemusta tuohon oli vaatimuksena 1-5 vuotta. Paperilla mulla ei ole hevostallilla työskentelystä kokemusta päivääkään. Kuitenkin tunnen kyseisen tallinpitäjän ja olen monta vuotta tehnyt ns. ilmaista työtä niin ravi- kuin ratsutalleillakin. Into oli kova, halu oli kova lähettää hakemus, mutta sekin jäi.

Miks mä niin kovasti panikoin tästä työ-asiasta? Koska mut on kasvatettu arvostamaan työtä ja opetettu, että ihmiset, jotka ei edes yritä tehdä mitään elämisestä eteen, on "huonompia". Mulla on huono omatunto tästä etuoikeudesta olla kotona tytön kanssa. Haluaisin tuntea, että kannan korteni kekoon ja mun kasvatus on sitä mieltä, ettet tee sitä ennen kuin teet töitä ja maksat veroja. 

Tätä huonoa omaatuntoa aion kuitenkin kuunnella vielä vähän aikaa. Mun paikka on vielä täällä kotona tytön kanssa. Mulla on aikaa tehdä töitä lopun ikääni. Itseasiassa olen aika varma, ettei eläkettä ole enää olemassa, jahka siihen ikään pääsen. Mulla ei siis ole kiire vielä mihinkään. :)

Hmm...ehkä siivojaksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti