Minua pahoinpidellään päivittäin. Eikä asiaa auta se, että tämä pahoinpitelijä on vähän yli 10 kuukauden ikäinen tytön tyllerö. Millon lätkäistään päin näköä kun harmittaa, milloin leikin tiimelluksessä pukataan päällä kolviin niin kovaa, että saan juosta veristä nenääni pidellen vessaan, milloin purraan, milloin nipistetään.. Tämän kaiken minä kestän. Se on joko ollut vahinko, tahatonta tai muuten vain kiukuttaa. Joka kerralla selitän, ettei äitiä saa lyödä, purra, nipistää, jne. Ja lapsi lopettaa, näyttää jopa siltä, että kuuntelee.
Mutta yhtä minä en enää kestä; hiusteni repimistä. Eikä kyse ole siitä, että antaisin hiuksiani repiä, se vain tekee sen! Jos esim. istun sohvalla, tyttö kiipeää viereeni ja on salamannopeasti selkäni takana pörrössäni kiinni. Ongelmana on se, etten saa lapsesta otetta ja pysty ottamaan tukkoa nyrkistä pois, en voi myöskään nousta sohvalta yrittäen karkuun, koska hukkapätkä olisi naamallaan lattialla.
Lopputulos on siis se, että minä vingun, vikisen ja anelen: "Ei, ei saa repiä äitiä hiuksista. Päästä irti. Ei saa. Äiti alkaa itkee, jos et päästä irti, yhyy. Ei saa!" Sanomattakin selvää, ettei tämä aneleminen ja kieltäminen millään tavalla auta, päinvastoin. Tyttö alkaa kikattamaan ja riuhtoo kahta kauheammin aina siihen asti, kunnes saan väännettyä itseni sellaiseen asentoon, että pääsen karkuun.
Toissapäivänä takaraivoni sai sen verran tarpeekseen tästä hiusten repimisestä, etten voinut maata selälläni mennessäni nukkumaan. Sanonpa vain yhden sanan: Auts!!
Olen laittanut hiukset kiinni, käyttänyt jopa pipoa! Auttoiko? Ehei.. Olin jopa niin epätoivoinen, että etsin uimariaikojeni uimalakkeja, mutta eipä yhtäkään ollut tallessa.
Uusin juttu pahoinpitely-saralla on korvien repiminen. Sillä saattaa olla jotain tekemistä näiden seitsemän korvissani killuvien hopearenkaiden kanssa...? Tuo mukula on niin salamannopea, että leikkiessä on hetkessä korvassa kiinni ja kiskoo kaikilla voimillansa.
Että jos jollain minut tunnistavalla tulee kadulla vastaan varmasti hyvin pian tulevaisuudessa nuori nainen, jolla on vain muutama haiven päässä ja dumpo-korvat. Kyllä se olen minä.
P.S. Olen niin pulassa, kun tyttö on siinä 15-vuoden iässä.
minkähänlainen aikuinen kasvaa, jos kotona oppii et muita saa vahingoittaa..!
VastaaPoistaJa missä sinun lukutaitosi on? ;) Joka kerralla selitän tytölle ettei saa niin tehdä, mutta en minä nyt ala takaisin lätkimään/puremaan/nipistämään/tukistamaan jne.
VastaaPoistaMenehän takaisin koulun penkille harjoittamaan hieman sisälukutaitoasi. :))